HELIX IK E8.1 (SVC2 / DVC2) – 8″ Koteloitu kompakti subbari

Alassuunnatun rakenteen hyödyt.

Alassuuntaus tarkoittaa, että elementti on kotelon alla ja soittaa pohjaa kohti. Tämä on samalla suojausratkaisu: elementti ei ole “alttiina” tavaratilan irtotavaroille samalla tavalla kuin perinteisessä eteenpäin soivassa kotelossa. Käytännössä tämä voi olla ratkaiseva ero, jos auto on jatkuvassa arkikäytössä eikä subwooferille haluta erillistä suojarakennetta.

Kompakti refleksirakenne ja viritys.

Kotelo on refleksityyppinen ja viritetty taajuudelle 43 Hz. Refleksirakenne on tyypillisesti valinta silloin, kun kompaktista koosta halutaan irti äänenpainetta ja selkeää matalataajuustukea. Tämä on myös syy, miksi valmistaja suosittaa järjestelmässä tiettyä suodatus- ja EQ-lähtöpistettä.

Integroitu 8″ elementti ja liikeraja.

IK E8.1 käyttää 8″ / 200 mm subwoofer-elementtiä paperikartiolla. Maksimi lineaariseksi liikkeeksi ilmoitetaan Xmax ±8 mm, mikä antaa konkreettisen rajan sille, millaista liikematkaa elementiltä odotetaan hallitulla alueella. Tämän vuoksi jakosuodatus on tärkeä: alataajuuksien hallinta ja järjestelmän rajaaminen oikeaan kaistaan on olennainen osa lopputulosta.

SVC2: 1×2 Ω, suoraviivainen toteutus.

SVC2-versio on yhden puhekelan rakenne impedanssilla 1×2 Ω, ja se on tarkoitettu kytkettäväksi yhdelle vahvistinkanavalle 2 ohmin kuormana. Tämä on yksinkertainen ja usein tehokas ratkaisu silloin, kun vahvistin on suunniteltu toimimaan 2 ohmiin ja halutaan maksimoida saatavilla oleva teho tällä kuormalla.

DVC2: kuormaa voi määrittää kytkemällä.

DVC2-versiossa impedanssi on ilmoitettu vaihtoehtoina 2×2 Ω / 1×4 Ω / 1×1 Ω, ja kytkentäterminaali on suunniteltu tätä varten. Tämä helpottaa järjestelmän suunnittelua: saman fyysisen tuotteen voi sovittaa joko kahdelle kanavalle (2×2 Ω) tai yhdelle kanavalle (1×4 Ω tai 1×1 Ω), riippuen vahvistimen ominaisuuksista ja siitä, miten kanavat halutaan käyttää.

Herkkyyslukemat ja niiden ero versioiden välillä.

SVC2:lle ilmoitetaan herkkyydeksi 91 dB@2.83V/1m ja 85 dB@1W/1m, kun taas DVC2:lle 89 dB@2.83V/1m ja 86 dB@1W/1m. Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, että mittauspisteestä riippuen (jännite vs teho) lukemat elävät kuormasta ja rakenteesta johtuen, siksi järjestelmä kannattaa suunnitella kuorman, vahvistintehon ja suodatuksen kokonaisuutena, ei yhden numeron perusteella.

Valmistajan DSP-lähtöarvot.

Valmistaja antaa suositelluksi lähtöpisteeksi ylipäästösuodatuksen 44 Hz (Q=1.6) sekä EQ:n 115 Hz (Q=0.9, -3.5 dB). Näitä kannattaa käsitellä lähtökohtana, joka on luotu tämän kotelon virityksen ja toiminta-alueen ympärille.